Fitjungur frá Reykjavik " Fit, Reka "
Virallinen nimi: Fitjungur frá Reykjavik
Rotu: Islanninhevonen
Syntynyt: 13.02.2007 / 16-vuotias, Islanti
Sukupuoli: Ruuna (pakasteita jäljellä)
Säkäkorkeus: 127cm
Painotus: Yleisratsu
Re: 90cm
Ko: HeA
Me: 90cm
Ye: 100cm
Tuontimaa: Islanti
Maahantuoja: Dimma, Fiction
Omistaja: Huusari Rosewood VRL-13122 / Hevosjärven tila, Ranska
Ylläpitäjä: Moona Haribo
Status: Ratsastuskoulun käytössä ma&ke
Utelias, jonka kanssa ei tekeminen lopu kesken
Rotu: Islanninhevonen
Syntynyt: 13.02.2007 / 16-vuotias, Islanti
Sukupuoli: Ruuna (pakasteita jäljellä)
Säkäkorkeus: 127cm
Painotus: Yleisratsu
Re: 90cm
Ko: HeA
Me: 90cm
Ye: 100cm
Tuontimaa: Islanti
Maahantuoja: Dimma, Fiction
Omistaja: Huusari Rosewood VRL-13122 / Hevosjärven tila, Ranska
Ylläpitäjä: Moona Haribo
Status: Ratsastuskoulun käytössä ma&ke
Utelias, jonka kanssa ei tekeminen lopu kesken
Rekan luonne
Villi ja utelias Reka. Ei lopu tekeminen kesken!
Fitjungur frá Reykjavik, tuttujen kesken vain Fit tai Reka, on utelias ori, jonka kanssa tekeminen ei lopu koskaan!
Reka on uteliaammasta päästä oleva ruuna, joka jaksaa kiinnostua melkein kaikesta. Hyvin harvoin ruunan kiinnostus loppuu samantien. Villin luonteen omaava Reka on täydellinen hevonen rentoon meininkiiin.
Tarhasta hakiessa lähtee uteliaana luokse kävelemään, kunnes yhtäkkiä se saattaa lähteä karkuun. Ei, se ei halua jäädä kiinni aina. Reka antaa helposti kiinni, jos sitä sattuu huvittamaan. Toisinaan se suorastaan juoksee luokse ja laskee päänsä alas suoraan hakian riimuun. Ruuna kävelee suhteellisen helposti vieressä taluttaessa. Toisinaan se saattaa hieman testailla taluttajaa. Harjatessa ruuna on valppaana kaiken aikaa. Se ei osaa rentoutua täysin, vaan pitää silmällä hoitajaansa. Harjan hoitaja saattaa löytää yllättäen maasta tai ruokakupista, Rekan katsellessa viattomasti muualle. Kavioiden putsaamisessa saattaa vierähtää hetki, jos toinenkin. Reka on myös pullistelun mestari satuloidessa, satulavyö ei tunnu vaan menevän aina kiinni. Suitsetkin menevät toisinaan suhteellisen helposti, toisinaan monien itkujen kautta.
Selkään noustessa ruuna ei malta pysyä paikoillaan, vaan haluaisi lähteä jo liikkeelle. Alkukäyntien aikana huomaa Rekan kiinnostuneisuuden ja villeyden. Lentoon lähdössä oleva ruuna ei malttaisi millään olla paikoillaan. Nopea tempoisessa käynnissä Reka reagoi pieneenkin liikahdukseen pohkeen kohdalla ja yrittää nostaa ravin. Pienikin ohjien kiristämine saa Rekan nopeuttamaan vauhtiaan ja lyhentämään askeliaan. Reka ei haluaisi pysähtyä ravissa, vaan vauhdin pitäisi nopeutua ennestään ja kohota laukaksi saakka. Pysähtyä ruuna ei tahtoisi, se haluaisi edetä mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Rekalla on paha tapa nostaa pukkilaukka, kun pitäisi pysyhtyä. Pahimmassa tapauksessa Reka nousee pystyyn, pelottaakseen ratsastajaa. Laukka on nopea tempoista ja vaikeasti pysäytettävissä. Kouluratsastus ei orilta ota aina sujuakseen. Toisinaan se kuuntele ohjeita ja toimii kuin unelma, toisinaan se on täysin mahdoton hevonen.
Puomit, Rekan mieleen. Reka rakastaa puomien ylittämistä. Se yrittää aina parhaansa, mutta muistaen kuitenkin olla vaikeasti hallitavissa. Reka on tajunnut puomien ylityksen perusidean, aina siltä ei vain onnistu ne.
Fitjungur frá Reykjavik, tuttujen kesken vain Fit tai Reka, on utelias ori, jonka kanssa tekeminen ei lopu koskaan!
Reka on uteliaammasta päästä oleva ruuna, joka jaksaa kiinnostua melkein kaikesta. Hyvin harvoin ruunan kiinnostus loppuu samantien. Villin luonteen omaava Reka on täydellinen hevonen rentoon meininkiiin.
Tarhasta hakiessa lähtee uteliaana luokse kävelemään, kunnes yhtäkkiä se saattaa lähteä karkuun. Ei, se ei halua jäädä kiinni aina. Reka antaa helposti kiinni, jos sitä sattuu huvittamaan. Toisinaan se suorastaan juoksee luokse ja laskee päänsä alas suoraan hakian riimuun. Ruuna kävelee suhteellisen helposti vieressä taluttaessa. Toisinaan se saattaa hieman testailla taluttajaa. Harjatessa ruuna on valppaana kaiken aikaa. Se ei osaa rentoutua täysin, vaan pitää silmällä hoitajaansa. Harjan hoitaja saattaa löytää yllättäen maasta tai ruokakupista, Rekan katsellessa viattomasti muualle. Kavioiden putsaamisessa saattaa vierähtää hetki, jos toinenkin. Reka on myös pullistelun mestari satuloidessa, satulavyö ei tunnu vaan menevän aina kiinni. Suitsetkin menevät toisinaan suhteellisen helposti, toisinaan monien itkujen kautta.
Selkään noustessa ruuna ei malta pysyä paikoillaan, vaan haluaisi lähteä jo liikkeelle. Alkukäyntien aikana huomaa Rekan kiinnostuneisuuden ja villeyden. Lentoon lähdössä oleva ruuna ei malttaisi millään olla paikoillaan. Nopea tempoisessa käynnissä Reka reagoi pieneenkin liikahdukseen pohkeen kohdalla ja yrittää nostaa ravin. Pienikin ohjien kiristämine saa Rekan nopeuttamaan vauhtiaan ja lyhentämään askeliaan. Reka ei haluaisi pysähtyä ravissa, vaan vauhdin pitäisi nopeutua ennestään ja kohota laukaksi saakka. Pysähtyä ruuna ei tahtoisi, se haluaisi edetä mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Rekalla on paha tapa nostaa pukkilaukka, kun pitäisi pysyhtyä. Pahimmassa tapauksessa Reka nousee pystyyn, pelottaakseen ratsastajaa. Laukka on nopea tempoista ja vaikeasti pysäytettävissä. Kouluratsastus ei orilta ota aina sujuakseen. Toisinaan se kuuntele ohjeita ja toimii kuin unelma, toisinaan se on täysin mahdoton hevonen.
Puomit, Rekan mieleen. Reka rakastaa puomien ylittämistä. Se yrittää aina parhaansa, mutta muistaen kuitenkin olla vaikeasti hallitavissa. Reka on tajunnut puomien ylityksen perusidean, aina siltä ei vain onnistu ne.
Sukupuu & jälkeläiset
Emä: Drifa frá Iða
Isä: Fjalar frá Reykjavík |
Ee: Geyfa frá Forsæla
Ei: Vikingur frá Forsæla Ie: Jódis frá Reykjavík Ii: Tvistur frá Reykjavík |
Reyjavikillä on 0 jälkeläistä.
Jos haluat tarjota omaa tammaasi tälle, ota yhteys hevosjä[email protected]
Jos haluat tarjota omaa tammaasi tälle, ota yhteys hevosjä[email protected]
Kisatulokset & saavutukset
Päivityksessä
Hoito-ohjeet
- Iltaruokinnan yhteydessä 2dl sport mix sekoitusta
- Käytetään vain issikkasuitsia & issikkasatulaa
- Jos hikinen treenin jälkeen, niin pesu haalealla vedellä tai fleeceloimi päälle
- Kiristä satulavyö tasaisesti molemmin puolin
- Kylmää jalat jokaisen raskaan treenin jälkeen
- Talvella lampaankarvapehmuste satulavyön suojaksi
- Ei saa antaa herkkuja kokoaikaa
- Harjaa hyvin eteenkin satulan kohdalta
Päiväkirja
12.12.2013 Muutto Hevosjärven tilalle
15.11.2015 Talvikengät alle (Al)
Kylmä talvipäivä saapui tallille, ja Moona valmisteli Rekaa päivän treeneihin. Harmaan islanninhevosen loimi kiilsi heidän yhdessä kävellessään talliin. Reka katsoi ympärilleen uteliaana, kuono vähän koholla ja korvat hörössä. "Tänään me tehdään vähän erilaista treeniä, Reka. Aletaan laittaa sulle talvihokkeja jalkaan", Moona kertoi, ottaen esiin lämpimät hokit. Reka nuuskaisi uteliaana hokkia, ja Moona alkoi laittaa niitä huolellisesti jokaiseen jalkaan. Ruunan liikehdintä oli maltillista, ja se näytti hyväksyvän uudet varusteet. "Hienoa, Reka! Nyt päästään sitten kunnon treeneihin", Moona sanoi, hymyillen rohkaisevasti. He siirtyivät maneesiin, joka oli täynnä talvista tunnelmaa. Moona aloitti kevyillä alkukäynneillä, antaen Rekalle aikaa tottua talvihokkeihin. Ruuna käveli reippaasti eteenpäin, ja Moona tunsi sen energian. Kun he siirtyivät ravitehtäviin, Reka näytti olevan innoissaan. Se nosti raviin voimakkaasti ja yritti kiihdyttää vauhtiaan. Moona antoi ohjeet rauhallisesti ja pysyi hallitsevana. Reka kuunteli, mutta sen silmissä loisti villeyden kipinä. Puomiharjoitukset olivat Rekan suosikki, ja tällä kertaa talvihokit eivät olleet esteenä. Ruuna ylitti puomit kevyesti, hyppien iloisesti eteenpäin. Moona kannusti sitä pehmeillä ohjeilla, nauttien Rekan iloisesta energiasta. Lopuksi he siirtyivät rauhalliseen käyntiin jäähdyttelemään. Moona taputti Rekaa kaulalle kiitokseksi hyvästä suorituksesta. "Taitaa olla aika hoksata, että talvihokit ei ole niin paha juttu, vai mitä, Reka?" Moona sanoi, ja Reka puhalsi ilmaa ulos höyryten. Treenin jälkeen Moona hoiti Rekan huolella. Harjaus sujui tuttuun tapaan, ja talvihokit oli helppo ottaa pois. Reka seisoi tyytyväisenä paikoillaan, tuntien olonsa varmasti huomion kohteeksi. "Hyvin tehty, Reka. Olet aina täynnä yllätyksiä, ja juuri siksi tykkään sun kanssa treenaamisesta", Moona sanoi hymyillen ja vei Rekan takaisin talliin, palkkioksi herkullisen porkkanan.
14.12.2016 Talvisessa maastossa (Al)
Moona astui tallin pihalle, ja talvinen maisema avautui hänen ympärilleen. Pakkanen oli kiristynyt, ja maassa kimaltelivat huurteiset lumikiteet. Reka odotti jo valmiina tallin edessä, höyryten kylmässä säässä. "Moikka, Reka! Tänään me mennään vähän rauhallisemmalla otteella. Maastolenkki tekee meille molemmille varmasti hyvää", Moona puheli rapsuttaessaan Rekan turpaa. Reka puhalsi ilmaa Moonan kasvoille, ikään kuin vastauksena. Moona puki ruunalle lämpimän loimen ja tarkisti, että talvihokit olivat kunnolla kiinni. He lähtivät liikkeelle tallipihan portista ja suuntasivat kohti metsän reunaa. Reka käveli reippaasti Moona perässään, ja molemmat nauttivat raikkaasta talvi-ilmasta. Polku vei heidät metsän siimekseen, ja lumipeite pehmitti askeleita. Moona antoi Rekan kulkea pitkällä ohjalla, antaen sille tilaa nauttia maisemista. Ruuna pysähtyi aina silloin tällöin haistelemaan lumisia oksia tai kuuntelemaan metsän ääniä. "Ollaan ihan rauhassa, Reka. Ei kiirettä minnekään", Moona kuiskasi ja taputti ruunan kaulaa. He kiersivät pienen järven, jonka pinta oli jäässä. Lumi narisi heidän jalkojensa alla, ja aurinko pilkisti pilvien takaa, luoden lumelle kimalluksen. Reka katseli uteliaana ympärilleen, ja Moona hymyili tyytyväisenä. Kun he saapuivat takaisin tallille, oli aurinko jo laskemassa. Reka oli tyytyväisenä väsymässä, ja Moona huomasi, kuinka hyvää maastolenkki oli tehnyt heille molemmille. "Kiitos, Reka. Oli ihan mahtavaa. Nyt mennään talliin, saat ansaitsemasi iltaruuan ja pääset lämpimään karsinaan lepäämään", Moona sanoi hymyillen ja talutti Rekan kohti tallirakennusta. Ilta hämärtyi, mutta tallin valot loistivat lämpimästi. Reka puhalsi vielä kerran ilmaa Moonan hiuksiin, ikään kuin kiittäen päivästä. He astuivat yhdessä talliin, valmiina lepäämään seuraavaa seikkailua varten.
24.12.2018 Jouluyön taikaa (Al)
Joulukuun viimeiset päivät olivat saapuneet tallille, ja tunnelma oli täynnä odotusta ja joulun taikaa. Moona saapui tallille, jossa valot hohtivat koristeiden ympäröiminä. Hän hymyili Rekalle, joka odotti jo karsinassaan. "Hei Reka, tiedätkö mitä? Tänään me tehdään jotain erityistä", Moona kuiskasi ja alkoi harjata ruunan kiiltävää talvikarvaa. Kun Reka oli valmis, Moona puki sille pehmeän joululoimen, joka oli koristeltu punaisilla ja vihreillä nauhoilla. He astuivat ulos tallista, ja lumisade pyöri ilmassa, luoden satumaisen tunnelman ympärille. Moona talutti Rekan tallin pihaan, joka oli koristeltu jouluvaloilla ja havuköynnöksillä. Siellä odotti pieni joulukuusi, joka oli koristeltu punaisilla ja kultaisilla palleroilla. "Tässä on meille oma pieni joulukuusi, Reka. Ja tiedätkö mitä? Me laitetaan siihen omat koristeet", Moona sanoi ja ojensi Rekalle pienen pussin, jossa oli hevosaiheisia koristeita. Reka nuuskaisi uteliaana pussin ja katsoi Moonaan kuin ymmärtäen tehtävänsä. Moona avasi pussin, ja yhdessä he ripustivat koristeet kuusen oksille. Siellä roikkui pieniä hevosenkenkiä, tähtiä ja muita hevosaiheisia koristeita. "Katso, Reka, nyt meillä on ikioma joulukuusi. Se tuo meille onnea ja iloa", Moona sanoi ja halasi ruunaa kiitokseksi. Kun he palasivat talliin, oli aika palkita Reka joulumakeilla. Moona avasi pienen pussin porkkanoita ja tarjosi niitä ruunalle. Reka näytti tyytyväiseltä ja pureskeli herkkupaloja tyytyväisenä. Ilta tallilla oli täynnä jouluista tunnelmaa, ja Moona vietti aikaa Rekan kanssa nauttien yhdessäolosta. Jouluvalot loistivat tallissa, ja hevoset hörähtelivät tyytyväisinä karsinoissaan. "Hei Reka, hyvää joulua sinulle. Olet paras jouluystävä, jonka voisin toivoa", Moona sanoi ja antoi ruunalle vielä viimeisen rapsutuksen ennen kuin sammutti valot ja jätti tallin jouluyön rauhaan.
01.05.2020 Kevättä rinnassa (Al)
Kevät oli saapunut tallille, ja aurinko valaisi jo lämpimästi tallipihaa. Linnut visersivät iloisesti, ja ensimmäiset kevätkukat puhkesivat värikkäiksi teriöikseen. Moona saapui tallille hymyillen, tuntien kevään raikkauden ilmassa. Reka odotti karsinassaan innoissaan, sillä hän aisti kevään tuoman energian. Moona puki Rekalle kevyen loimen, joka suojasi vielä viileältä aamukasteelta. He suuntasivat ulos tallista kohti tallipihaa, joka oli täynnä keväisen vihreitä heinänkorsia. "Tiedätkö Reka, tänään meillä on kevätpäivä. Aiomme nauttia auringosta ja keväisestä tunnelmasta", Moona sanoi rapsuttaessaan ruunan harjaa. He lähtivät kävelemään tallipihan ympäri, ja Reka kulki tyytyväisenä Moonan rinnalla. Kevään ensimmäiset voikukat olivat puhjenneet kukkaan, ja ne koristivat tallipihan laitaa. Moona päätti kokeilla jotain erityistä Rekan kanssa kevätpäivän kunniaksi. Hän nousi varovasti selkään, ja yhdessä he lähtivät kevyelle kävelylenkille tallin ympäristöön. Aurinko lämmitti heidän kasvojaan, ja he tunsivat kevään tuoksun ympärillään. Reka kulki reippaasti, ja Moona antoi ruunan vapaasti valita suuntaa. He kiertelivät tallin lähiympäristössä, nauttien kevään vihreydestä ja lintujen laulusta. Reka tuntui iloitsevan kevään saapumisesta yhtä paljon kuin Moona. Kun he palasivat talliin, Reka sai ansaitun herkun kiitokseksi hyvästä käytöksestä. Moona antoi ruunalle vielä ylimääräisen harjamisen ja rapsutti sitä hellästi. "Hei Reka, kiitos tästä ihanasta kevätpäivästä. Olet aina valmis seikkailuihin, ja kanssasi jokainen päivä on erityinen", Moona sanoi hymyillen ruunalleen. He jättivät tallin taakseen ja antoivat kevään ilon johdattaa heidät uusiin seikkailuihin ja aurinkoisiin päiviin tallipihan täyttyessä keväisestä elämästä.
20.06.2021 Moona ja Reka treenillä (Al)
Talli kylpi aamun auringossa, kun Moona ja Reka valmistautuivat päivän treeniin. Moona tarkasti varusteet huolellisesti ja puki Rekan ylle loimen, sillä aamu oli vielä viileä. He suuntasivat kohti tallin maneesia, jossa päivän treenit olivat tarkoitus suorittaa. Puolimaneesiin saavuttaessa Moona antoi Rekalle hetken aikaa kävellä rennosti, jotta ruuna voisi tutustua maneesin tunnelmaan. Reka nosti päätään uteliaana, tutkien ympäristöään. Moona kehui ruunaa rauhallisesti, samalla kun hän ratsasti kevyillä avuilla ohjaten Rekaa eteenpäin. Kouluratsastusradan aluksi Moona aloitti lämmittelytyöskentelyn. He tekivät suuria ympyröitä ja voltteja, jotta Reka löytäisi oikean rentouden ja liikkuisi tasapainoisesti. Moona kiinnitti erityistä huomiota siihen, että ruuna liikkuisi hyvin eteen ja taakse, taipuisi kunnolla ja kuuntelisi ratsastajan apuja herkällä tavalla. Kun lämmittely oli sujunut hyvin, siirtyivät Moona ja Reka harjoitusradan suorittamiseen. Moona ohjasi Rekaa taitavasti pitkin maneesia, ja he suorittivat erilaisia tehtäviä, kuten väistöt, lisäykset ja siirtymiset. Reka osoitti jälleen kerran olevansa älykäs ja oppivainen hevonen. Keskittyminen kasvoi, kun he lähestyivät kouluradan loppua. Moona ohjeisti Rekaa päättäväisesti, ja ruuna vastasi hienosti ratsastajan apuihin. He lopettivat harjoittelun rennosti kävelemällä pitkin ohjin, ja Moona palkitsi Rekan hellillä silityksillä. "Todella hienoa työtä, Reka! Olet loistava oppilas, ja treenimme menevät aina eteenpäin. Olen ylpeä sinusta", Moona sanoi hymyillen ruunalleen. Moona antoi Rekalle ansaitun loppuravistelun, jonka jälkeen he poistuivat tyytyväisinä maneesista. Aurinko oli noussut korkeammalle taivaalla, ja tallipihan elämä jatkui energisenä ja iloisena. Ratsukko oli valmis kohtaamaan päivän muut haasteet tallin arjessa.
14.03.2022 Eläinlääkärin tarkastuksessa (Al)
Moona huolehti Rekan varusteista ja harjasi ruunan huolellisesti, sillä tänään oli erityinen päivä. He olivat matkalla eläinlääkärin tarkastukseen. Reka hörähti Moonalle, ja Moona taputti ruunan kaulaa rohkaisevasti. Kun Moona talutti Rekan tallinpihasta eläinlääkärin odotustilaan, ruuna tuntui tarkkailevan uteliaana ympäristöään. Eläinlääkärin tullessa vastaan, Moona esitteli Rekan ylpeänä. Eläinlääkäri tervehti heitä ystävällisesti ja aloitti tarkastuksen. Reka seisoi rauhallisena, kun eläinlääkäri tutki sen sydämen, keuhkot, ja nivelet. Moona kertoi ruunan ruokinnasta, liikunnasta ja yleisestä terveydentilasta. Eläinlääkäri mittasi Rekan kaviot ja tarkasti hampaat, antaen samalla neuvoja Moonalle niiden hoidossa. "Tämä nuori herra vaikuttaa olevan erinomaisessa kunnossa. Hyvin pidetty ja hoidettu. Jatkakaa samaan malliin!" eläinlääkäri kehui Rekaa ja antoi Moonalle muutamia vinkkejä, miten voisi vielä parantaa ruunan hyvinvointia. Kun tarkastus oli ohi, Reka sai herkullisen porkkanan kiitokseksi. Moona kiitti eläinlääkäriä ja talutti Rekan takaisin tallille. Ratsukko oli helpottunut kuullessaan, että kaikki oli kunnossa, ja Reka pääsi pian nauttimaan tallin rauhasta. "Taidetaan käydä yhdessä maastolenkillä tänään, kun tiedämme, että olet niin hienossa kunnossa", Moona sanoi hymyillen Rekalle, joka näytti tyytyväiseltä ja valmiilta uusiin seikkailuihin tallipäivän jatkuessa.
15.04.2023 Kevätretkellä (Al)
Kevätaurinko loi lämpimiä säteitään tallipihaan, kun Moona ja Reka valmistautuivat päivän seikkailuihin. Päätös maastoretkelle oli syntynyt, ja he kaipasivat molemmat vaihtelua tuttuun treenirutiiniin. Moona harjasi Rekan turkin kiiltäväksi ja laittoi huolellisesti varusteet kuntoon. Reka seisoi kiltisti paikoillaan, tuntien tulevan seikkailun tuulet jo ilmassa. Kun kaikki oli valmista, Moona nousi kevyesti Rekan selkään. Tien päällä he nauttivat kevään heräävästä kauneudesta. Kirsikankukat reunustivat tietä ja linnut lauloivat iloisesti. Reka käveli tarmokkaasti eteenpäin, ja Moona antoi sen tutkia ympäristöään ohjien pidentäen. Metsässä kuivat lehdet narskuivat heidän allaan, ja aurinko siivilöityi lehtien lomasta luoden kauniita varjoja polulle. He ratsastivat pitkin metsäpolkuja ja avoimia niittyjä, kunnes löysivät ihanan lammen, joka kimmelsi auringonpaisteessa. Reka hörähti iloisesti, ja Moona päätti laskeutua hetkeksi nauttimaan maisemasta. Hän irrotti suitset ja antoi Rekan vapaasti haistella ympäristöä. Kevään tuoksu täytti ilman, ja Moona sulki hetkeksi silmänsä, nauttien rauhasta ja yhteydestä hevoseensa. Reka tarjosi turpansa Moonan kädelle, ikään kuin kiittäen päivän seikkailusta. Kun aika oli palata tallille, Moona puki varusteet takaisin paikoilleen. Reka näytti tyytyväiseltä päivän tapahtumiin, ja Moona hymyili tyytyväisenä. Maastoretki oli ollut täydellinen tapa viettää päivä, täynnä seikkailua ja yhteyttä luontoon hevosen kanssa.
01.12.2023 Uusia tuulia (Huusari)
Reka on ollut Moonalla ylläpidossa nyt 8 vuoden ajan. Tähän järjestelyyn ollaan oltu tyytyväisiä, sillä poika asustelee Heppiksellä, mutta sillä on säännöllinen liikuttaja sekä hoitaja. Lisäksi siitä näkee, että on asiat hyvin ja se on itse tyytyväinen tilanteeseen. Tänä syksynä Moona aloitti koulun töidensä ohella, joten hän tarvitsee Rekan liikuttamiseen apuja. Niimpä sovimme yhdessä, että Reka on nyt hetken aikaa ratsastuskoulun käytössä maanantaisin ja keskiviikkoisin. Katsotaan kuinka kauvan tällä kuviolla mennään. On kyllä hienoa, että pojalla on vuosia ollut sama ylläpitäjä, joka jaksaa huolehtia Rekasta kuin omastaan. Päivittelin nyt Rekan kaapin oveen sen hoito-ohjeet. Ruuna asustelee meidän Kuunpihatossa ja on viihtynyt tosi hyvin siellä.
15.11.2015 Talvikengät alle (Al)
Kylmä talvipäivä saapui tallille, ja Moona valmisteli Rekaa päivän treeneihin. Harmaan islanninhevosen loimi kiilsi heidän yhdessä kävellessään talliin. Reka katsoi ympärilleen uteliaana, kuono vähän koholla ja korvat hörössä. "Tänään me tehdään vähän erilaista treeniä, Reka. Aletaan laittaa sulle talvihokkeja jalkaan", Moona kertoi, ottaen esiin lämpimät hokit. Reka nuuskaisi uteliaana hokkia, ja Moona alkoi laittaa niitä huolellisesti jokaiseen jalkaan. Ruunan liikehdintä oli maltillista, ja se näytti hyväksyvän uudet varusteet. "Hienoa, Reka! Nyt päästään sitten kunnon treeneihin", Moona sanoi, hymyillen rohkaisevasti. He siirtyivät maneesiin, joka oli täynnä talvista tunnelmaa. Moona aloitti kevyillä alkukäynneillä, antaen Rekalle aikaa tottua talvihokkeihin. Ruuna käveli reippaasti eteenpäin, ja Moona tunsi sen energian. Kun he siirtyivät ravitehtäviin, Reka näytti olevan innoissaan. Se nosti raviin voimakkaasti ja yritti kiihdyttää vauhtiaan. Moona antoi ohjeet rauhallisesti ja pysyi hallitsevana. Reka kuunteli, mutta sen silmissä loisti villeyden kipinä. Puomiharjoitukset olivat Rekan suosikki, ja tällä kertaa talvihokit eivät olleet esteenä. Ruuna ylitti puomit kevyesti, hyppien iloisesti eteenpäin. Moona kannusti sitä pehmeillä ohjeilla, nauttien Rekan iloisesta energiasta. Lopuksi he siirtyivät rauhalliseen käyntiin jäähdyttelemään. Moona taputti Rekaa kaulalle kiitokseksi hyvästä suorituksesta. "Taitaa olla aika hoksata, että talvihokit ei ole niin paha juttu, vai mitä, Reka?" Moona sanoi, ja Reka puhalsi ilmaa ulos höyryten. Treenin jälkeen Moona hoiti Rekan huolella. Harjaus sujui tuttuun tapaan, ja talvihokit oli helppo ottaa pois. Reka seisoi tyytyväisenä paikoillaan, tuntien olonsa varmasti huomion kohteeksi. "Hyvin tehty, Reka. Olet aina täynnä yllätyksiä, ja juuri siksi tykkään sun kanssa treenaamisesta", Moona sanoi hymyillen ja vei Rekan takaisin talliin, palkkioksi herkullisen porkkanan.
14.12.2016 Talvisessa maastossa (Al)
Moona astui tallin pihalle, ja talvinen maisema avautui hänen ympärilleen. Pakkanen oli kiristynyt, ja maassa kimaltelivat huurteiset lumikiteet. Reka odotti jo valmiina tallin edessä, höyryten kylmässä säässä. "Moikka, Reka! Tänään me mennään vähän rauhallisemmalla otteella. Maastolenkki tekee meille molemmille varmasti hyvää", Moona puheli rapsuttaessaan Rekan turpaa. Reka puhalsi ilmaa Moonan kasvoille, ikään kuin vastauksena. Moona puki ruunalle lämpimän loimen ja tarkisti, että talvihokit olivat kunnolla kiinni. He lähtivät liikkeelle tallipihan portista ja suuntasivat kohti metsän reunaa. Reka käveli reippaasti Moona perässään, ja molemmat nauttivat raikkaasta talvi-ilmasta. Polku vei heidät metsän siimekseen, ja lumipeite pehmitti askeleita. Moona antoi Rekan kulkea pitkällä ohjalla, antaen sille tilaa nauttia maisemista. Ruuna pysähtyi aina silloin tällöin haistelemaan lumisia oksia tai kuuntelemaan metsän ääniä. "Ollaan ihan rauhassa, Reka. Ei kiirettä minnekään", Moona kuiskasi ja taputti ruunan kaulaa. He kiersivät pienen järven, jonka pinta oli jäässä. Lumi narisi heidän jalkojensa alla, ja aurinko pilkisti pilvien takaa, luoden lumelle kimalluksen. Reka katseli uteliaana ympärilleen, ja Moona hymyili tyytyväisenä. Kun he saapuivat takaisin tallille, oli aurinko jo laskemassa. Reka oli tyytyväisenä väsymässä, ja Moona huomasi, kuinka hyvää maastolenkki oli tehnyt heille molemmille. "Kiitos, Reka. Oli ihan mahtavaa. Nyt mennään talliin, saat ansaitsemasi iltaruuan ja pääset lämpimään karsinaan lepäämään", Moona sanoi hymyillen ja talutti Rekan kohti tallirakennusta. Ilta hämärtyi, mutta tallin valot loistivat lämpimästi. Reka puhalsi vielä kerran ilmaa Moonan hiuksiin, ikään kuin kiittäen päivästä. He astuivat yhdessä talliin, valmiina lepäämään seuraavaa seikkailua varten.
24.12.2018 Jouluyön taikaa (Al)
Joulukuun viimeiset päivät olivat saapuneet tallille, ja tunnelma oli täynnä odotusta ja joulun taikaa. Moona saapui tallille, jossa valot hohtivat koristeiden ympäröiminä. Hän hymyili Rekalle, joka odotti jo karsinassaan. "Hei Reka, tiedätkö mitä? Tänään me tehdään jotain erityistä", Moona kuiskasi ja alkoi harjata ruunan kiiltävää talvikarvaa. Kun Reka oli valmis, Moona puki sille pehmeän joululoimen, joka oli koristeltu punaisilla ja vihreillä nauhoilla. He astuivat ulos tallista, ja lumisade pyöri ilmassa, luoden satumaisen tunnelman ympärille. Moona talutti Rekan tallin pihaan, joka oli koristeltu jouluvaloilla ja havuköynnöksillä. Siellä odotti pieni joulukuusi, joka oli koristeltu punaisilla ja kultaisilla palleroilla. "Tässä on meille oma pieni joulukuusi, Reka. Ja tiedätkö mitä? Me laitetaan siihen omat koristeet", Moona sanoi ja ojensi Rekalle pienen pussin, jossa oli hevosaiheisia koristeita. Reka nuuskaisi uteliaana pussin ja katsoi Moonaan kuin ymmärtäen tehtävänsä. Moona avasi pussin, ja yhdessä he ripustivat koristeet kuusen oksille. Siellä roikkui pieniä hevosenkenkiä, tähtiä ja muita hevosaiheisia koristeita. "Katso, Reka, nyt meillä on ikioma joulukuusi. Se tuo meille onnea ja iloa", Moona sanoi ja halasi ruunaa kiitokseksi. Kun he palasivat talliin, oli aika palkita Reka joulumakeilla. Moona avasi pienen pussin porkkanoita ja tarjosi niitä ruunalle. Reka näytti tyytyväiseltä ja pureskeli herkkupaloja tyytyväisenä. Ilta tallilla oli täynnä jouluista tunnelmaa, ja Moona vietti aikaa Rekan kanssa nauttien yhdessäolosta. Jouluvalot loistivat tallissa, ja hevoset hörähtelivät tyytyväisinä karsinoissaan. "Hei Reka, hyvää joulua sinulle. Olet paras jouluystävä, jonka voisin toivoa", Moona sanoi ja antoi ruunalle vielä viimeisen rapsutuksen ennen kuin sammutti valot ja jätti tallin jouluyön rauhaan.
01.05.2020 Kevättä rinnassa (Al)
Kevät oli saapunut tallille, ja aurinko valaisi jo lämpimästi tallipihaa. Linnut visersivät iloisesti, ja ensimmäiset kevätkukat puhkesivat värikkäiksi teriöikseen. Moona saapui tallille hymyillen, tuntien kevään raikkauden ilmassa. Reka odotti karsinassaan innoissaan, sillä hän aisti kevään tuoman energian. Moona puki Rekalle kevyen loimen, joka suojasi vielä viileältä aamukasteelta. He suuntasivat ulos tallista kohti tallipihaa, joka oli täynnä keväisen vihreitä heinänkorsia. "Tiedätkö Reka, tänään meillä on kevätpäivä. Aiomme nauttia auringosta ja keväisestä tunnelmasta", Moona sanoi rapsuttaessaan ruunan harjaa. He lähtivät kävelemään tallipihan ympäri, ja Reka kulki tyytyväisenä Moonan rinnalla. Kevään ensimmäiset voikukat olivat puhjenneet kukkaan, ja ne koristivat tallipihan laitaa. Moona päätti kokeilla jotain erityistä Rekan kanssa kevätpäivän kunniaksi. Hän nousi varovasti selkään, ja yhdessä he lähtivät kevyelle kävelylenkille tallin ympäristöön. Aurinko lämmitti heidän kasvojaan, ja he tunsivat kevään tuoksun ympärillään. Reka kulki reippaasti, ja Moona antoi ruunan vapaasti valita suuntaa. He kiertelivät tallin lähiympäristössä, nauttien kevään vihreydestä ja lintujen laulusta. Reka tuntui iloitsevan kevään saapumisesta yhtä paljon kuin Moona. Kun he palasivat talliin, Reka sai ansaitun herkun kiitokseksi hyvästä käytöksestä. Moona antoi ruunalle vielä ylimääräisen harjamisen ja rapsutti sitä hellästi. "Hei Reka, kiitos tästä ihanasta kevätpäivästä. Olet aina valmis seikkailuihin, ja kanssasi jokainen päivä on erityinen", Moona sanoi hymyillen ruunalleen. He jättivät tallin taakseen ja antoivat kevään ilon johdattaa heidät uusiin seikkailuihin ja aurinkoisiin päiviin tallipihan täyttyessä keväisestä elämästä.
20.06.2021 Moona ja Reka treenillä (Al)
Talli kylpi aamun auringossa, kun Moona ja Reka valmistautuivat päivän treeniin. Moona tarkasti varusteet huolellisesti ja puki Rekan ylle loimen, sillä aamu oli vielä viileä. He suuntasivat kohti tallin maneesia, jossa päivän treenit olivat tarkoitus suorittaa. Puolimaneesiin saavuttaessa Moona antoi Rekalle hetken aikaa kävellä rennosti, jotta ruuna voisi tutustua maneesin tunnelmaan. Reka nosti päätään uteliaana, tutkien ympäristöään. Moona kehui ruunaa rauhallisesti, samalla kun hän ratsasti kevyillä avuilla ohjaten Rekaa eteenpäin. Kouluratsastusradan aluksi Moona aloitti lämmittelytyöskentelyn. He tekivät suuria ympyröitä ja voltteja, jotta Reka löytäisi oikean rentouden ja liikkuisi tasapainoisesti. Moona kiinnitti erityistä huomiota siihen, että ruuna liikkuisi hyvin eteen ja taakse, taipuisi kunnolla ja kuuntelisi ratsastajan apuja herkällä tavalla. Kun lämmittely oli sujunut hyvin, siirtyivät Moona ja Reka harjoitusradan suorittamiseen. Moona ohjasi Rekaa taitavasti pitkin maneesia, ja he suorittivat erilaisia tehtäviä, kuten väistöt, lisäykset ja siirtymiset. Reka osoitti jälleen kerran olevansa älykäs ja oppivainen hevonen. Keskittyminen kasvoi, kun he lähestyivät kouluradan loppua. Moona ohjeisti Rekaa päättäväisesti, ja ruuna vastasi hienosti ratsastajan apuihin. He lopettivat harjoittelun rennosti kävelemällä pitkin ohjin, ja Moona palkitsi Rekan hellillä silityksillä. "Todella hienoa työtä, Reka! Olet loistava oppilas, ja treenimme menevät aina eteenpäin. Olen ylpeä sinusta", Moona sanoi hymyillen ruunalleen. Moona antoi Rekalle ansaitun loppuravistelun, jonka jälkeen he poistuivat tyytyväisinä maneesista. Aurinko oli noussut korkeammalle taivaalla, ja tallipihan elämä jatkui energisenä ja iloisena. Ratsukko oli valmis kohtaamaan päivän muut haasteet tallin arjessa.
14.03.2022 Eläinlääkärin tarkastuksessa (Al)
Moona huolehti Rekan varusteista ja harjasi ruunan huolellisesti, sillä tänään oli erityinen päivä. He olivat matkalla eläinlääkärin tarkastukseen. Reka hörähti Moonalle, ja Moona taputti ruunan kaulaa rohkaisevasti. Kun Moona talutti Rekan tallinpihasta eläinlääkärin odotustilaan, ruuna tuntui tarkkailevan uteliaana ympäristöään. Eläinlääkärin tullessa vastaan, Moona esitteli Rekan ylpeänä. Eläinlääkäri tervehti heitä ystävällisesti ja aloitti tarkastuksen. Reka seisoi rauhallisena, kun eläinlääkäri tutki sen sydämen, keuhkot, ja nivelet. Moona kertoi ruunan ruokinnasta, liikunnasta ja yleisestä terveydentilasta. Eläinlääkäri mittasi Rekan kaviot ja tarkasti hampaat, antaen samalla neuvoja Moonalle niiden hoidossa. "Tämä nuori herra vaikuttaa olevan erinomaisessa kunnossa. Hyvin pidetty ja hoidettu. Jatkakaa samaan malliin!" eläinlääkäri kehui Rekaa ja antoi Moonalle muutamia vinkkejä, miten voisi vielä parantaa ruunan hyvinvointia. Kun tarkastus oli ohi, Reka sai herkullisen porkkanan kiitokseksi. Moona kiitti eläinlääkäriä ja talutti Rekan takaisin tallille. Ratsukko oli helpottunut kuullessaan, että kaikki oli kunnossa, ja Reka pääsi pian nauttimaan tallin rauhasta. "Taidetaan käydä yhdessä maastolenkillä tänään, kun tiedämme, että olet niin hienossa kunnossa", Moona sanoi hymyillen Rekalle, joka näytti tyytyväiseltä ja valmiilta uusiin seikkailuihin tallipäivän jatkuessa.
15.04.2023 Kevätretkellä (Al)
Kevätaurinko loi lämpimiä säteitään tallipihaan, kun Moona ja Reka valmistautuivat päivän seikkailuihin. Päätös maastoretkelle oli syntynyt, ja he kaipasivat molemmat vaihtelua tuttuun treenirutiiniin. Moona harjasi Rekan turkin kiiltäväksi ja laittoi huolellisesti varusteet kuntoon. Reka seisoi kiltisti paikoillaan, tuntien tulevan seikkailun tuulet jo ilmassa. Kun kaikki oli valmista, Moona nousi kevyesti Rekan selkään. Tien päällä he nauttivat kevään heräävästä kauneudesta. Kirsikankukat reunustivat tietä ja linnut lauloivat iloisesti. Reka käveli tarmokkaasti eteenpäin, ja Moona antoi sen tutkia ympäristöään ohjien pidentäen. Metsässä kuivat lehdet narskuivat heidän allaan, ja aurinko siivilöityi lehtien lomasta luoden kauniita varjoja polulle. He ratsastivat pitkin metsäpolkuja ja avoimia niittyjä, kunnes löysivät ihanan lammen, joka kimmelsi auringonpaisteessa. Reka hörähti iloisesti, ja Moona päätti laskeutua hetkeksi nauttimaan maisemasta. Hän irrotti suitset ja antoi Rekan vapaasti haistella ympäristöä. Kevään tuoksu täytti ilman, ja Moona sulki hetkeksi silmänsä, nauttien rauhasta ja yhteydestä hevoseensa. Reka tarjosi turpansa Moonan kädelle, ikään kuin kiittäen päivän seikkailusta. Kun aika oli palata tallille, Moona puki varusteet takaisin paikoilleen. Reka näytti tyytyväiseltä päivän tapahtumiin, ja Moona hymyili tyytyväisenä. Maastoretki oli ollut täydellinen tapa viettää päivä, täynnä seikkailua ja yhteyttä luontoon hevosen kanssa.
01.12.2023 Uusia tuulia (Huusari)
Reka on ollut Moonalla ylläpidossa nyt 8 vuoden ajan. Tähän järjestelyyn ollaan oltu tyytyväisiä, sillä poika asustelee Heppiksellä, mutta sillä on säännöllinen liikuttaja sekä hoitaja. Lisäksi siitä näkee, että on asiat hyvin ja se on itse tyytyväinen tilanteeseen. Tänä syksynä Moona aloitti koulun töidensä ohella, joten hän tarvitsee Rekan liikuttamiseen apuja. Niimpä sovimme yhdessä, että Reka on nyt hetken aikaa ratsastuskoulun käytössä maanantaisin ja keskiviikkoisin. Katsotaan kuinka kauvan tällä kuviolla mennään. On kyllä hienoa, että pojalla on vuosia ollut sama ylläpitäjä, joka jaksaa huolehtia Rekasta kuin omastaan. Päivittelin nyt Rekan kaapin oveen sen hoito-ohjeet. Ruuna asustelee meidän Kuunpihatossa ja on viihtynyt tosi hyvin siellä.
Varustekaappi
Tekijäoikeustiedot
kuva: Bob Langrish
Osa tiedoista: Dimma, Fiction
Osa tiedoista & teksteistä: Hevosjärven tila, Ranska & Al
Osa tiedoista: Dimma, Fiction
Osa tiedoista & teksteistä: Hevosjärven tila, Ranska & Al